Divemasterointia

Heh, eipä sitä arvannut, että pääsee taas yllättymään kurssin vaativuudesta. Meillä on jonkun verran sukelluskursseja takana ja ainakin luolasukelluskurssilla yllätyttiin miten vaativa se oli. Silloin ongelmana oli se, että se on tekniikkasukelluskurssi, jossa sukelletaan tuplapulloilla. Eli käytännön tasolla se tarkoitti sitä, että joutui opettelemaan koko sukellustekniikan uudestaan. Etenkin kun luolissa pitää olla täydellinen balanssi ja kellunnanhallinta.

Olihan meillä tiedossa kurssille tultaessa, että käydään läpi kaikki, mitä ollaan opittu sukeltamisesta alkeiskurssista tähän pisteeseen. Ja sitten nuo vesitaitokokeet... 400m uiden ilman varusteita, 800m uinti snorkkelivehkeillä, sukeltajan vetäminen 100m niin, että molemmilla täydet varusteet päällä, 15min kelluminen, jossa 2 viimeistä minuuttia kädet pitää pysyä pinnan yläpuolella ja viimeisenä stressitesti, jossa vaihdetaan kaikki varusteet sukellusparin kanssa pohjalla. Eihän näissä muuten mitään, mutta kun nuo tehdään täällä avovedessä ja aikarajat on tiukat. Aallot, virtaukset ja satavarmasti pidemmät matkat kun nuo mitä oli tarkoitus vetää. Nyt meillä on muut tehtynä paitsi tuo stressitesti, mutta se on varmaankin meille helpoin koska meitä ei tuommoinen juurikaan stressaa. Toisaalta meidän opettaja tietää, että ollaan luolasukeltajia niin eiköhän se ole jotain lisäkikkoja kehitellyt meidän pään menoksi. Siellä saattaa tulla extempore pullojen sulkuja tai sit se pöllii meiltä jotain tai sotkee hiekan tms, mutta ihan sama ei haittaa!

Sitten hassumpi ongelma on se, että meidän pitää tehdä nuo alkeiskurssin skillssit ja esittää ne niin, että ikäänkuin opettaisimme jotain aloittelijaa. Divemaster myös avustaa opettajia ja tätä en tiennyt ennen kurssille tuloa. Noiden OW skilssien ongelma on se, että harjoiteltiin niitä viimeksi 12v sitten. Helppojahan ne ovat, mutta kun ne pitää nyt vetää yhtä hyvin kun opettaja...

Ollaan jo tehty divemasterointi keikkoja jonkin verran. Aika karua meininkiä, varsinkin kun meille on annettu valvottaviksi porukkaa ketkä ovat sukeltaneet viimeksi ties milloin ja muutenkin sukeltajina aika kyseenalaisia. Nusa Lembongan on sukelluspaikkana yksi vaativimmista missä ollaan sukelleltu. Tämä saari on kuuluisa nopeasti vaihtuvista olosuhteista ja varsinkin kovista virtauksistaan. Kokeneet sukeltajat ei virtauksista stressaa, vaikkakin välistä ärsyttää kun virtaus alkaa viemään sua väkisin vauhdilla syvemmälle. Mutta aloittelijoiden kanssa on toisenlainen tilanne, kokoajan täysi paniikki päällä kun ei pysty itse kontrolloimaan sukellusta. Sitten lähdetään pintaa kohti ja meidän täytyy sitten napata ne kiinni ja koittaa rauhoittaa niitä. No eipähän käy aika pitkäksi näillä sukelluksilla.

Meillä on muuten helvetin hyvä opettaja ja se on tärkeetä divemaster kurssilla, koska tällä kurssilla syntyy vähän normaalia tiiviimpi suhde opettajan ja oppilaan välille. Ollanhan tässä kuitenkin 5-6 viikkoa pitkät päivät kimpassa, niin olisi suotavaa että opettaja on hyvä ja henkilökohtaiset kemiat kohdillaan. Paul on britti ja oli yllättynyt, että ramppaamme siellä festareilla joka vuosi ja sitten vielä se, että me digataan brittikomedioista. Juteltiin pitkät tovit Karl Pilkingtonista, joka taitaa olla jo suomalaisillekin tuttu, kun ääliö ulkomailla (An Idiot Abroad) alkoi pyöriä tv2:lla jokin aika sitten.

Divemaster manuaali on jo melkein luettu ja paria viimeistä osiota vaille jo tarkistettukin. Seuraavaksi taidamme tehdä nuo kirjalliset kokeet ja sitten taas jatketaan vesiharjotteiden parissa. Edellä mainittujen lisäksi pitää myös alkaa treenaamaan sukellusbriiffauksia, tehdä sukelluskarttoja, hätätilannesuunnittelua ja miljoona muuta pikkujuttua. Ensiapukurssin kertaus ja hätähapen käytönkin treenasimme muutama päivä sitten.